Luokkataistelu ei ole kadonnut vaan se voimistuu entisestään
Helsingin Sanomat kirjoitti eilisessä pääkirjoituksessaan kuinka "työtä vappuna juhliva työväki ja heidän etujensa ajajat ovat vappu vapulta kauempana maailmasta, jossa työnantaja oli paha porvari ja luokkavihollinen." Kirjoituksen pääteesi on, että tekoäly ja toisaalta myös paikallinen sopiminen ovat asioita, jotka hyödyttävät sekä työnantajia että työntekijöitä toisin kuin yleisesti ajatellaan.
Kirjoituksen ongelma on kuitenkin se, että se ei ole kovin johdonmukainen. Samalla kun se maalaa tekoälystä luokkataistelun lakkauttavaa voimaa, jonka vastustaminen näyttäytyy lähinnä typeränä, joutuu se samaan aikaan myöntämään kuinka kyseisen teknologian takia ihmisiä on irtisanottu massoittain. Myös valmistuvien opiskelijoiden on ollut vaikeaa löytää paikkaa työelämässä, jossa tekoäly on viemässä juuri niitä töitä, joista on aiemmin ollut hyvä aloittaa työura. Hesarin näkemys Nordean 1500 ihmisen irtisanomisista paljastaa paljon kirjoittajien asenteesta työntekijöitä kohtaan:
Isossa pankkikonsernissa 1 500 ei ole kovin paljon. Lopputulos voi olla se, että lähtijöistä osa olisi lähtenyt muutenkin ja loput kouluttautuvat enemmän asiantuntemusta vaativiin rooleihin.
Uudelleen kouluttaminen voisi monelle olla toki järkevää, mutta on paha kouluttautua kun hallitus on tehnyt siitä entistä hankalampaa lakkauttamalla aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaan. Hallituksen muutoksien takia moni opiskelija on joutunut myös haastavaan tilanteeseen kun toimeentulotuella opiskelua on haluttu rajoittaa. Tämä on johtanut varsin absurdeihin tilanteisiin kun Kela on vaatinut opiskelijoita lopettamaan opintonsa ja ilmoittautumaan työttömiksi työnhakijoiksi jos he eivät halua, että heidän toimeentulotukeaan leikataan. Sillä ei ole merkitystä, vaikka opiskelija olisi lähes valmistunut. Tämä on jälleen yksi esimerkki hallituksen uudistuksesta, joka toimii lähinnä hallituksen omia tavoitteita vastaan.
On lähinnä huvittavaa lukea Hesarin argumentteja siitä, kuinka EK nykyisin keskittyy omien etujen ajamisen sijaan puhtaasti konsultointiin samalla kun työntekijäpuoli ei pysty uudistumaan. Ilmeisesti omien puolien pitämisen sijaan sen pitäisi lähteä tekoälybuumiin mukaan työntekijöitä kouluttamaan. Orpon hallitushan on tehnyt käytännössä kaiken mitä EK on halunnut, mutta tämä ei ole ihme jos katsotaan kenen ääni näkyy eniten hallitusohjelmassa. EK:n saavutuksia ovat esimerkiksi työntekijöiden lakko-oikeuden rajoitus, jonka lisäksi irtisanomisia halutaan helpottaa ja määräaikaisten työsuhteiden nykyisistä rajoituksista halutaan päästä eroon. Joten sikäli EK:n harjoittama ”konsultointi” on ollut hyvin onnistunutta heidän näkökulmastaan.
Se millä tavalla tekoäly olisi jotenkin poikkeuksellinen etu työntekijöille ei käy selville kirjoituksesta. Oikeastaan se lähinnä pelottelee niitä, joilla saattaa olla jotain tätä kehitystä vastaan:
Tekoälyä ei voi rikkoa lekalla – työntekijöiden on sopeuduttava sen väistämättä laajentuvaan käyttöön. Jos ei sopeudu ja opi uutta, lähtee työpaikka.
Kirjoitus myös unohtaa tekoäly-hurmiossaan sen, kuka lopulta käärii tekoälybuumin suurimmat voitot ja mitä tämä kaikki yhteiskunnallemme tekee. Vaikka tekoälyssä on kiistatta potentiaalia, elämme tällä hetkellä kyseisen teknologian villiä aikakautta, jonka negatiiviset vaikutukset ovat liian merkittäviä vain todetaksemme skeptikoille, että sopeudu muutokseen tai jää työttömäksi.